Yksityiset keskusarkistot – De privata centralarkiven ry:n lausunto hallituksen esityksestä laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 43/2022) on luettavissa alla olevasta linkistä.
YKA:n hallituksen puheenjohtana jatkaa Riku Keski-Rauska
varapj Petri Tanskanen
taloudenhoitaja Lena Karhu
jäsen Jarmo Luoma-aho
sihteeri Marita Jalkanen
http://www.yksityisetkeskusarkistot.fi/wp-content/uploads/2018/05/logo4.png00KansAhttp://www.yksityisetkeskusarkistot.fi/wp-content/uploads/2018/05/logo4.pngKansA2022-05-18 14:50:452022-05-18 14:50:45Ykan hallitus 2022
Viime vuosina on ilmestynyt mielenkiintoisia historiantutkimuksia, elämäkertoja ja historiallista fiktiota naisista – usein niin sanotuista unohdetuista naisista, jotka ovat kuitenkin olleet aikansa merkittäviä taiteilijoita, kirjailijoita, yhdistysaktiiveja ja kulttuurivaikuttajia.
Monet naiset ovat antaneet tärkeän panoksensa esimerkiksi liike-elämälle tai urheiluun, mutta kenties se ei ole tullut näkyväksi laajemmin.
He ovat ehkä jääneet miesten varjoon, ja vasta näin jälkeenpäin heidän merkityksensä yhteiskunnan eri aloilla on nostettu esiin. Edellytys sille, että heidät on voitu nostaa esille unohduksesta, on että heistä ja heidän toiminnastaan on säilynyt tietoa ja aineistoja muun muassa arkistoihin.
Myös niin sanottujen tavallisten naisten aineistoja on tärkeä saada talteen arkistoihin. Ne valottavat esimerkiksi sitä, miltä yhteiskunta ja arkielämä ovat näyttäneet eri aikoina. Ne ovat myös tärkeää lähdeaineistoa arjen historian ja sosiaali- ja kulttuurihistorian tai vaikkapa paikallishistorian tutkimukselle. Myös sukututkijoille nämä aineistot voivat olla todellinen kultakaivos.
Kuvamme yhteiskunnasta ja sen kehityksestä jää vajavaiseksi, jos emme saa talteen myös naisten aineistoja.
Kuitenkin vielä nykyään naisten aineistot ovat vähemmän edustettuja monien arkistojen kokoelmissa. Yksityiset keskusarkistot (YKA) haluavat nyt nostaa esille erityisesti jäsenarkistojensa mielenkiintoisia naisten aineistoja.
Me arkistot haluamme nostaa esille sen, että on tärkeää saada talteen naisten arkistoja ja aineistoja niin, että jälkipolville välittyy rikas ja monimuotoinen kuva naisista yhteiskunnan toimijoina.
Esittelemme ”Naiset arkistoon” -kampanjan aikana tällä sivulla jäsenarkistojemme kokoelmien mielenkiintoisia naisten aineistoja sekä sitä, millaista tutkimus- ja muuta käyttöä aineistoillemme on ollut. Moni kirja, tutkimusprojekti ja dokumenttielokuva olisi jäänyt tekemättä, jollei arkistoihimme olisi tallennettu juuri tiettyjä aineistoja. Annamme myös vinkkejä mielenkiintoisista tutkimusaiheista. Mitä mielenkiintoista voit löytää arkistoistamme?
Yksityiset keskusarkistot ry haluaa tuoda esille, miten tärkeää on saada talteen lisää naisten aineistoja ja varmistaa, että jälkipolville välittyy rikas ja monimuotoinen kuva naisista yhteiskunnan toimijoina. Haluamme samalla herätellä naisia siitä, että myös heidän aineistonsa ovat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä jälkipolville.
Tänä päivänähän me tallennamme aineistoa tulevia sukupolvia varten!
Esimerkkejä Yksityisten keskusarkistojen naisten aineistoista:
Porvarillisen Työn Arkisto: Kaarina Drombergin, Elsi Hetemäki-Olanderin ja Anna-Liisa Linkolan arkistot (pdf) Naiset_arkistoon_PTA_2022
YKA:n Sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin ohjeet yksityisaineistoille on päivitetty. Ne löytyvät myös ruotsiksi. Siirry Arkistointiopas-sivulle tästä.
http://www.yksityisetkeskusarkistot.fi/wp-content/uploads/2018/05/logo4.png00KansAhttp://www.yksityisetkeskusarkistot.fi/wp-content/uploads/2018/05/logo4.pngKansA2021-11-04 10:25:472021-11-04 10:34:58Sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin ohjeet yksityisaineistoille on päivitetty
Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääraaka-aineet koostuvat monipuolisista ja laajoista arkistolähteistä. Suomeen on luotu historian kuluessa korkeatasoinen tutkimusta ja kansalaisia palveleva yksityisarkistojen verkosto. Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistot ovat vuosikymmenten saatossa keränneet, järjestäneet ja tarjonneet tutkimuksellisesti arvokasta yksityistä asiakirja-aineistoa eri tieteenalojen tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.
Kansan Arkiston, Keskustan ja maaseudun arkiston, Porvarillisen Työn Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Suomen Urheiluarkiston, Svenska centralarkivetin, Toimihenkilöarkiston, Työväen Arkiston ja Urho Kekkosen arkiston pitkäjänteisen työn tuloksensa arkistojen asiakkailla on mahdollisuus lähestyä Suomen ja lähialueidemme historiaa monien aineistokokonaisuuksien ja näkökulmien kautta. Yksityiset keskusarkistot ovat viime kädessä niitä muistiorganisaatioita, joiden tehtävänä on tallettaa yhteistyössä kansalaisten kanssa sellaistakin tietoa, joka tässä ajassa jää näkymättömäksi tai valtavirran marginaaliin. Tehtävämme ei rajoitu vain menneisyyden tallentamiseen ja nykyhetken tiedontarpeisiin – on myös varauduttava tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin.
Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3 756 tutkijakäyntiä ja 3 440 tiedonhakua. Vuonna 2020 valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille mukaan lukien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland 5,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 arkistojen valtionavustusten arvioidaan laskevan vähintään 10 prosenttia ja ilman kompensaatiota huomattavasti enemmän. Taustalla on sekä veikkausvoittovarojen väheneminen että koronan vaikutukset valtiontalouteen. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan arkistojen henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaa jo ennestään vähien henkilöresurssien karsimista, aukioloaikojen supistamista ja pahimmillaan jopa toiminnan lakkaamista. Valtionavun heikennykset heijastuvat väistämättä kulttuurin- ja historiantutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden kulttuurihistoriallisia lähdeaineistoja tarvitsevien mahdollisuuksiin hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita. Yksityisarkistot eivät ole passiivisia aineistovarastoja, vaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kautta arkistot ovat keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria.
Arkistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät vahingoita vain kulttuuriperintöorganisaatioita itseään, vaan meitä kaikkia yksityisiä arkistoja tarvitsevia käyttäjiä ja samalla koko yhteiskuntaa. Muistiorganisaatioiden toimintaedellytysten rapauttaminen vaarantaa kansakunnan muistin, itseymmärryksen ja monipuolisen omakuvan.
Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta.
YKA:n lausunto hallituksen esityksestä laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 43/2022)
YleinenYksityiset keskusarkistot – De privata centralarkiven ry:n lausunto hallituksen esityksestä laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 43/2022) on luettavissa alla olevasta linkistä.
YKAlausuntoHE43-2022 (pdf)
Ykan hallitus 2022
YleinenYKA:n hallituksen puheenjohtana jatkaa Riku Keski-Rauska
varapj Petri Tanskanen
taloudenhoitaja Lena Karhu
jäsen Jarmo Luoma-aho
sihteeri Marita Jalkanen
Naiset Arkistoon -kampanja
YleinenViime vuosina on ilmestynyt mielenkiintoisia historiantutkimuksia, elämäkertoja ja historiallista fiktiota naisista – usein niin sanotuista unohdetuista naisista, jotka ovat kuitenkin olleet aikansa merkittäviä taiteilijoita, kirjailijoita, yhdistysaktiiveja ja kulttuurivaikuttajia.
Monet naiset ovat antaneet tärkeän panoksensa esimerkiksi liike-elämälle tai urheiluun, mutta kenties se ei ole tullut näkyväksi laajemmin.
He ovat ehkä jääneet miesten varjoon, ja vasta näin jälkeenpäin heidän merkityksensä yhteiskunnan eri aloilla on nostettu esiin. Edellytys sille, että heidät on voitu nostaa esille unohduksesta, on että heistä ja heidän toiminnastaan on säilynyt tietoa ja aineistoja muun muassa arkistoihin.
Myös niin sanottujen tavallisten naisten aineistoja on tärkeä saada talteen arkistoihin. Ne valottavat esimerkiksi sitä, miltä yhteiskunta ja arkielämä ovat näyttäneet eri aikoina. Ne ovat myös tärkeää lähdeaineistoa arjen historian ja sosiaali- ja kulttuurihistorian tai vaikkapa paikallishistorian tutkimukselle. Myös sukututkijoille nämä aineistot voivat olla todellinen kultakaivos.
Kuvamme yhteiskunnasta ja sen kehityksestä jää vajavaiseksi, jos emme saa talteen myös naisten aineistoja.
Kuitenkin vielä nykyään naisten aineistot ovat vähemmän edustettuja monien arkistojen kokoelmissa. Yksityiset keskusarkistot (YKA) haluavat nyt nostaa esille erityisesti jäsenarkistojensa mielenkiintoisia naisten aineistoja.
Me arkistot haluamme nostaa esille sen, että on tärkeää saada talteen naisten arkistoja ja aineistoja niin, että jälkipolville välittyy rikas ja monimuotoinen kuva naisista yhteiskunnan toimijoina.
Esittelemme ”Naiset arkistoon” -kampanjan aikana tällä sivulla jäsenarkistojemme kokoelmien mielenkiintoisia naisten aineistoja sekä sitä, millaista tutkimus- ja muuta käyttöä aineistoillemme on ollut. Moni kirja, tutkimusprojekti ja dokumenttielokuva olisi jäänyt tekemättä, jollei arkistoihimme olisi tallennettu juuri tiettyjä aineistoja. Annamme myös vinkkejä mielenkiintoisista tutkimusaiheista. Mitä mielenkiintoista voit löytää arkistoistamme?
Yksityiset keskusarkistot ry haluaa tuoda esille, miten tärkeää on saada talteen lisää naisten aineistoja ja varmistaa, että jälkipolville välittyy rikas ja monimuotoinen kuva naisista yhteiskunnan toimijoina. Haluamme samalla herätellä naisia siitä, että myös heidän aineistonsa ovat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä jälkipolville.
Tänä päivänähän me tallennamme aineistoa tulevia sukupolvia varten!
Esimerkkejä Yksityisten keskusarkistojen naisten aineistoista:
Porvarillisen Työn Arkisto: Kaarina Drombergin, Elsi Hetemäki-Olanderin ja Anna-Liisa Linkolan arkistot (pdf)
Naiset_arkistoon_PTA_2022
Svenska centralarkivet: Ebba Östensonin arkisto (pdf)
Naiset_arkistoon_SCA_2022
Keskustan ja maaseudun arkisto: Hilma Räsäsen, Vieno Simosen ja Marjatta Väänäsen arkistot (pdf)
Naiset_arkistoon_KMA_2022
Toimihenkilöarkisto: Riitta Prustin arkisto (pdf)
Naiset_arkistoon_THA_2022
Työväen Arkisto: Pirjo Lahdenranta ja muistelmat sekä työläisnaisten kesäkotitoimikunta (pdf)
Naiset_arkistoon_TA_2022
Sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin ohjeet yksityisaineistoille on päivitetty
YleinenYKA:n Sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin ohjeet yksityisaineistoille on päivitetty. Ne löytyvät myös ruotsiksi. Siirry Arkistointiopas-sivulle tästä.
Vetoomus: Kansakunta vaarassa menettää muistinsa
Yleinen1.9.2021
Kansakunta vaarassa menettää muistinsa
Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen pääraaka-aineet koostuvat monipuolisista ja laajoista arkistolähteistä. Suomeen on luotu historian kuluessa korkeatasoinen tutkimusta ja kansalaisia palveleva yksityisarkistojen verkosto. Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistot ovat vuosikymmenten saatossa keränneet, järjestäneet ja tarjonneet tutkimuksellisesti arvokasta yksityistä asiakirja-aineistoa eri tieteenalojen tutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.
Kansan Arkiston, Keskustan ja maaseudun arkiston, Porvarillisen Työn Arkiston, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston, Suomen Urheiluarkiston, Svenska centralarkivetin, Toimihenkilöarkiston, Työväen Arkiston ja Urho Kekkosen arkiston pitkäjänteisen työn tuloksensa arkistojen asiakkailla on mahdollisuus lähestyä Suomen ja lähialueidemme historiaa monien aineistokokonaisuuksien ja näkökulmien kautta. Yksityiset keskusarkistot ovat viime kädessä niitä muistiorganisaatioita, joiden tehtävänä on tallettaa yhteistyössä kansalaisten kanssa sellaistakin tietoa, joka tässä ajassa jää näkymättömäksi tai valtavirran marginaaliin. Tehtävämme ei rajoitu vain menneisyyden tallentamiseen ja nykyhetken tiedontarpeisiin – on myös varauduttava tulevaisuudessa esitettäviin kysymyksiin.
Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3 756 tutkijakäyntiä ja 3 440 tiedonhakua. Vuonna 2020 valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille mukaan lukien Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland 5,7 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 arkistojen valtionavustusten arvioidaan laskevan vähintään 10 prosenttia ja ilman kompensaatiota huomattavasti enemmän. Taustalla on sekä veikkausvoittovarojen väheneminen että koronan vaikutukset valtiontalouteen. Leikkaukset kohdistuvat yksinomaan arkistojen henkilöstökuluihin. Tämä tarkoittaa jo ennestään vähien henkilöresurssien karsimista, aukioloaikojen supistamista ja pahimmillaan jopa toiminnan lakkaamista. Valtionavun heikennykset heijastuvat väistämättä kulttuurin- ja historiantutkijoiden, sukututkijoiden, median ja muiden kulttuurihistoriallisia lähdeaineistoja tarvitsevien mahdollisuuksiin hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita. Yksityisarkistot eivät ole passiivisia aineistovarastoja, vaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan kautta arkistot ovat keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria.
Arkistoihin kohdistuvat leikkaukset eivät vahingoita vain kulttuuriperintöorganisaatioita itseään, vaan meitä kaikkia yksityisiä arkistoja tarvitsevia käyttäjiä ja samalla koko yhteiskuntaa. Muistiorganisaatioiden toimintaedellytysten rapauttaminen vaarantaa kansakunnan muistin, itseymmärryksen ja monipuolisen omakuvan.
Me allekirjoittaneet vetoamme päättäjiin Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tieteen rahoituksen on oltava kaukokatseista, ennakoitavaa ja turvassa poliittisten suhdanteiden muutoksilta.
Arkistot ovat vaarassa – vetoomus (pdf)
Nationens minne riskerar att gå förlorat (pdf)